Sinnikästä tuotantoa

Väikkäriä permakulttuurista, ruoantuotannosta ja energiasta


Jätä kommentti

Permakulttuurin perusteet – suunnitteluperiaatteet – Arvosta ja käytä uusiutuvia luonnonvaroja

Perkaan tutkimukseeni liittyen permakulttuurin perusteoksia. Keskeinen kirja, jota tutkin on David Holmgrenin Permaculture Principles & Pathways Beyond Sustainability. Ohessa seitsemäs osa kirjasta tekemästäni lyhennelmästä.

Ympäristöllä on paljon muutakin annettavaa kuin materia. Näitä tulisi käyttää hyödyksi aina kun niillä voidaan korvata materian käyttö. Uusiutumattomia luonnonvaroja tulisi käyttää vain systeemiä perustettaessa, ei sen ylläpidossa. Uusiutuvan materian käyttöiän ja uusiutumisajan suhde antaa kuvan siitä onko käyttö sopivaa, ja korostaa hitaasti uusiutuvien materiaalien kestävyyden, laadun ja huollon merkitystä.

Esimerkkejä uusiutuvien resurssien käytöstä permakulttuurissa:

  • Eläintyön käyttö maankunnostuksessa ja nurmen leikkuussa (kana- ja sikatraktorit)
  • Syväjuuristen kasvien käyttö vesi- ja ravinnepumppuina
  • Kasvien käyttö varjostuksessa, suojina ja aitoina
  • Typpeä sitovien pioneerikasvien käyttö sukkession kiihdyttäjinä
  • Eläin- ja ihmistyön käyttö
  • Uusiutumattomien luonnonvarojen käyttö pitkäikäisten maarakenteiden valmistuksessa ja intensiivisesti hoidettujen alueiden maaperän mineraalikoostumuksen oikaisussa.
Mainokset


Jätä kommentti

Permakulttuurin perusteet – suunnitteluperiaatteet – Käytä itsehillintää ja ota vastaan palautetta

Perkaan tutkimukseeni liittyen permakulttuurin perusteoksia. Keskeinen kirja, jota tutkin on David Holmgrenin Permaculture Principles & Pathways Beyond Sustainability. Ohessa kuudes osa kirjasta tekemästäni lyhennelmästä.

Nyky-yhteiskuntien yksi keskeinen ongelma on se, että niiltä puuttuvat nopeat kielteisen palautteen kanavat. Maapallo ei lyö tarpeeksi nopeasti takaisin. Ihmisen toiminnan mittakaava ylittää lajille tyypillisen, luonnollisen laajuuden teknologian, erityisesti fossiilikäyttöisen teknologian johdosta. Suuret kielteiset vaikutukset eivät rankaise niiden aiheuttajia synnyttäen illuusion siitä, että ihminen on erillinen ympäristöstään.

Holmgren kehottaa suunnittelemaan systeemejä, jotka koostuvat mahdollisimman sinnikkäistä ja omavaraisista – autonomisista – pienemmistä kokonaisuuksista, jotka tukevat koko systeemin keskeisiä toimintoja. Näin koko systeemin sinnikkyyttä voidaan lisätä. Autonomiset piensysteemit voivat vanhojen rakenteiden romahtaessa toimia uusien systeemien siemeninä itseorganisoitumalla keskenään. Holmgren johtaa ajatuksen panarkia-teoriasta, joka kuvaa nelivaiheista sukkessiokierrosta.

Video – Hamilton: Panarchy – resilience cycle of living systems

Eettisten periaatteiden itsehillintä luo myönteisen palautekanavan, joka kannustaa parantamaan omavaraisuutta entisestään irrottautumalla niistä ulkopuolelta annetuista haluista ja odotuksista, jotka ylläpitävät kulutuskulttuuria. Kehittämällä omavaraisuuttamme tulemme tietoiseksi yhteyksistämme systeemiin jossa elämme. Epäonnistuessamme toimimaan paikallissysteemin mukaisesti huomaamme sen nopeasti esimerkiksi polttopuiden puutteena, palkkatöiden tarpeena tai huononevina ihmissuhteina, ja kykenemme korjaamaan toimintaamme paikallisen systeemin oloihin paremmin sopivaksi. Luomalla monipuolisia paikallisia yhteyksiä kehitämme omavaraisuuttamme ja sopeutumiskykyämme entisestään.

Esimerkkejä:

  • Kasvimaalle monivuotisia maatiaiskasveja tukemaan yksivuotisten kasvien kasvua ja tuottamaan satoa (allelopatia, biomassa, mikroilmasto, vettä, ravinteita), monikäyttöisiä puita ja pensaita (ruokaa ja energiaa, ravinteet, mikroilmasto, vettä), eläimiä (ruokaa, ravinteiden kierto, maanmuokkaus, työ), vesivarastoja
  • Ruoka- ja energiaomavaraisuuden kasvattaminen: oma, perhe, yhteisö.
  • Rakenna monipuolisia tuttavuuksia muihin ihmisiin ja porukoihin, jotka osaavat tehdä asioita itse. Vuorovaikuttakaa ja auttakaa toisianne. Rakentakaa luottamusta ja paikallista tapaa elää tekemällä, oppimalla ja omaksumalla muilta.


Jätä kommentti

Permakulttuurin perusteet – suunnitteluperiaatteet – Tuota satoa

Perkaan tutkimukseeni liittyen permakulttuurin perusteoksia. Keskeinen kirja, jota tutkin on David Holmgrenin Permaculture Principles & Pathways Beyond Sustainability. Ohessa viides osa kirjasta tekemästäni lyhennelmästä.

… eli varastoi energiaa lyhyen aikavälin käyttöön ja pesämunaksi myöhempää sadon tuotantoa varten maksimoimalla työn voima. Satoisammat systeemit syövät vähäsatoiset. Haasteena on samalla irtautua fossiili-intensiivisistä ja resursseja tuhoavista mutta lyhyellä aikavälillä korkeaa satoa tuottavista menetelmistä.

 maksimivoima_periaate

Esimerkkejä

  • Nappaa ja varastoi energiaa (syö tuottamasi ruoka, hoida ruokamultaa, opi)
  • Hyödynnä varastojasi lisäenergian keräämiseksi (siemenet, monivuotisista kasveista katemateriaalia, vesialtaista kasteluvettä, opi tekemään asioita yhä paremmin itse)
  • Minimoi hukka systeemin sisäisillä kierroilla
  • Jaa ylimäärää ympärillesi
  • Kehitä kannustimia, jotka tekevät elämästä ilman fossiilienergiaa paremman vaihtoehdon


Jätä kommentti

Permakulttuurin perusteet – suunnitteluperiaatteet – Tarkkaile ja vuorovaikuta

Perkaan tutkimukseeni liittyen permakulttuurin perusteoksia. Keskeinen kirja, jota tutkin on David Holmgrenin Permaculture Principles & Pathways Beyond Sustainability. Ohessa kolmas osa kirjasta tekemästäni lyhennelmästä. Tekstissä on suunnitteluperiaatteita avaavia ajatuksia myös muista kirjoista.

Kokonaiskuvien ja uusien mahdollisuuksien tunnistaminen yksityiskohdista on keskeinen taito permakulttuuriperiaatteiden toteuttamiseksi. Tämä vaatii kokemusta ja olemassa olevan tiedon tuntemista, mutta lisäksi myös vuorovaikutusta suunniteltavan kohteen kanssa, sekä uskallusta muuttaa uskomuksiaan keskinäisen vuorovaikutuksen perusteella.

Vakaina aikoina systeemin jatkuvuuden kannalta on eduksi, jos se vastustaa radikaalia muutosta. Vallalla oleva systeemi muokkaa toimintaansa niin, että se vastaa hieman muuttuneita oloja ilman, että sen rakenne muuttuu. Esimerkiksi lehtipuita syntyy ja ne valtaavat tilaa metsässä ilmaston muuttuessa. Yksittäisiä puita laajempi systeemi, metsä, kuitenkin säilyy. Samoin kapitalismin voi nähdä sisäistävän vihreitä viilauksia jatkuakseen. Vanha systeemirakenne saattaa kuitenkin muuttua vakavaksi esteeksi muuttuneisiin olosuhteisiin mukautumiselle, mikäli olosuhteiden muutos on nopeaa ja voimakasta. Muuttuvissa oloissa tulisi hylätä vanhat olettamukset ja ottaa riskejä, luoda uutta systeemirakennetta. Olemassa oleva, vanha systeemi vastustaa uusia, sen valta-asemaa haastavia ratkaisuja voimakkaasti.

Kartta ei ole maasto. Permakulttuurissa on vaarana toteuttaa abstrakteja ideoita dogmaattisesti aistillisessa todellisuudessa, sekä lukkiutua vallalla oleviin oletuksiin ja oppeihin. Kirjasta luettua tekniikkaa saatetaan soveltaa ympäri maapalloa ilman pohdintaa siitä soveltuuko tekniikka juuri kyseiseen paikkaan. Tarkkaile siis rauhassa systeemiä (kuten puutarhaa) jota haluat kehittää. Selvitä mistä se koostuu, mikä toimii ja mitä voi vielä parantaa. Kun tiedät mitä haluat, voit löytää tarvittavat keinot kirjallisuudesta, kokeilla niitä ja tarkkailla auttavatko ne ratkaisemaan ongelmat. Tarvittaessa voit jälleen hienosäätää menetelmiä paremman lopputuloksen aikaansaamiseksi. Tällaista suunnittelua kutsutaan adaptive management:ksi, mukautuvaksi suunnitteluksi.

 adaptive_management

Esimerkki: Kasvimaan suunnittelu alkaa tarkkailulla ja tavoitteiden asettamisella

  • Mitä halutaan kasvattaa? Syötävää (mitä syödään, kuinka paljon?), kauneutta, kohtaamispaikka, rauhoittumispaikka?
  • Minkälainen kasvimaa on nyt? Minkälaisista osista se koostuu? Mitä yksittäiset osat tarvitsevat tai tuottavat? Kuinka ne tukevat tai haittaavat toisiaan? Aurinkoiset ja varjoisat paikat, mikroilmasto (hallaa)?
  • Kuinka lisätä osien myönteisiä vuorovaikutuksia? Tulisiko osia asetella uuteen järjestykseen paikallisesti tai ajallisesti?
  • Mitä osia kasvimaalta puuttuu? Haittaavatko jotkin osat systeemin toimintaa? Mistä ravinteita, kasteluvettä, lämpöä?