Sinnikästä tuotantoa

Väikkäriä permakulttuurista, ruoantuotannosta ja energiasta


Jätä kommentti

Permakulttuurin perusteet – suunnitteluperiaatteet – Tarkkaile ja vuorovaikuta

Perkaan tutkimukseeni liittyen permakulttuurin perusteoksia. Keskeinen kirja, jota tutkin on David Holmgrenin Permaculture Principles & Pathways Beyond Sustainability. Ohessa kolmas osa kirjasta tekemästäni lyhennelmästä. Tekstissä on suunnitteluperiaatteita avaavia ajatuksia myös muista kirjoista.

Kokonaiskuvien ja uusien mahdollisuuksien tunnistaminen yksityiskohdista on keskeinen taito permakulttuuriperiaatteiden toteuttamiseksi. Tämä vaatii kokemusta ja olemassa olevan tiedon tuntemista, mutta lisäksi myös vuorovaikutusta suunniteltavan kohteen kanssa, sekä uskallusta muuttaa uskomuksiaan keskinäisen vuorovaikutuksen perusteella.

Vakaina aikoina systeemin jatkuvuuden kannalta on eduksi, jos se vastustaa radikaalia muutosta. Vallalla oleva systeemi muokkaa toimintaansa niin, että se vastaa hieman muuttuneita oloja ilman, että sen rakenne muuttuu. Esimerkiksi lehtipuita syntyy ja ne valtaavat tilaa metsässä ilmaston muuttuessa. Yksittäisiä puita laajempi systeemi, metsä, kuitenkin säilyy. Samoin kapitalismin voi nähdä sisäistävän vihreitä viilauksia jatkuakseen. Vanha systeemirakenne saattaa kuitenkin muuttua vakavaksi esteeksi muuttuneisiin olosuhteisiin mukautumiselle, mikäli olosuhteiden muutos on nopeaa ja voimakasta. Muuttuvissa oloissa tulisi hylätä vanhat olettamukset ja ottaa riskejä, luoda uutta systeemirakennetta. Olemassa oleva, vanha systeemi vastustaa uusia, sen valta-asemaa haastavia ratkaisuja voimakkaasti.

Kartta ei ole maasto. Permakulttuurissa on vaarana toteuttaa abstrakteja ideoita dogmaattisesti aistillisessa todellisuudessa, sekä lukkiutua vallalla oleviin oletuksiin ja oppeihin. Kirjasta luettua tekniikkaa saatetaan soveltaa ympäri maapalloa ilman pohdintaa siitä soveltuuko tekniikka juuri kyseiseen paikkaan. Tarkkaile siis rauhassa systeemiä (kuten puutarhaa) jota haluat kehittää. Selvitä mistä se koostuu, mikä toimii ja mitä voi vielä parantaa. Kun tiedät mitä haluat, voit löytää tarvittavat keinot kirjallisuudesta, kokeilla niitä ja tarkkailla auttavatko ne ratkaisemaan ongelmat. Tarvittaessa voit jälleen hienosäätää menetelmiä paremman lopputuloksen aikaansaamiseksi. Tällaista suunnittelua kutsutaan adaptive management:ksi, mukautuvaksi suunnitteluksi.

 adaptive_management

Esimerkki: Kasvimaan suunnittelu alkaa tarkkailulla ja tavoitteiden asettamisella

  • Mitä halutaan kasvattaa? Syötävää (mitä syödään, kuinka paljon?), kauneutta, kohtaamispaikka, rauhoittumispaikka?
  • Minkälainen kasvimaa on nyt? Minkälaisista osista se koostuu? Mitä yksittäiset osat tarvitsevat tai tuottavat? Kuinka ne tukevat tai haittaavat toisiaan? Aurinkoiset ja varjoisat paikat, mikroilmasto (hallaa)?
  • Kuinka lisätä osien myönteisiä vuorovaikutuksia? Tulisiko osia asetella uuteen järjestykseen paikallisesti tai ajallisesti?
  • Mitä osia kasvimaalta puuttuu? Haittaavatko jotkin osat systeemin toimintaa? Mistä ravinteita, kasteluvettä, lämpöä?
Mainokset


Jätä kommentti

Kuinka väitöskirja tehdään?

Opiskelin tänään väitöskirjantekoa. Tavoitteenanani oli saada selkeyttä siihen, minkälaisin askelin minun kannattaisi edetä alustavasta tutkimussuunnitelmasta eteenpäin.

Työympyröistä tuttu ja nykyinen ohjausryhmäni jäsen suositteli väikkäriprojektin suunnitteluun Beltin ja kumppaneiden väitöskirjaopasta, ”Vinkkejä väitöskirjaprosessin nopeuttamiseen” (pdf).

Kävin oppaan läpi ja luonnostelin lähikuukausiksi työsuunnitelman. Kimmon suositteleman pomodoro-metodin avulla homma hoitui reippaalla tahdilla.

Askelkuvioita lähikuukausille:

Yleistä:

  • Kirjoita pala palalta, pyydä palautetta, analysoi palaute ja muuta toimintaa sen perusteella.
  • Järjestä katselmuksia esim kappale kerrallaan, dokumentoi palaute ja tee kirjoitukseen muutoksia sen perusteella.
  • Käy kursseja, jotka tukevat väikkäriä, esim. tiivistelmien kirjoitus aihepiirin kirjoista ja tutkimuksista, joiden avulla voi rakentaa artikkelien kirjallisuuskatsauksen ja menetelmäosiot.

Väikkäriaskelmat:

  1. Alkuvuoden apurahahakuun osallistuminen.
  2. Täydennä kirjallisuusselvitystä: 5-10 kirjaa, 10-30 artikkelia joista 3-5 sivun tiivistelmät per aihepiiri.
  3. Päivitä tutkimussuunnitelmat (4 sivuinen ja 1 sivun tiivistelmä).
  4. Tutkimusmenetelmien kartoitus 1. artikkelia varten.
  5. Aloita ensimmäisen artikkelin kirjoitus.
  6. Alustava empiirisen tutkimuksen suunnitelma ja tarkempi toteutussuunnitelma 1. artikkelia varten.
  7. Päivitä kohta 3.
  8. Tutkimusaineiston keruu 1. artikkelia varten.

 


Jätä kommentti

Suunnittelu tuottaa satoa

Tapasin tulevan proffani melko tarkkaan vuosi sitten. Kävin esittelemässä ensimmäisiä ideoitani siitä miksi olisi niin tärkeää tutkia permakulttuuria. Joululoma meni tutkimuksen taustatietoihin tutustuessa, eli energia- ja ilmastoartikkeleita kahlatessa.

Olen sittemmin tavannut useita asiaa tuntevia henkilöitä ja rakentanut pikku hiljaa tutkimussuunnitelmaa. Siinä ohessa minut hyväksyttiin Helsingin Yliopistoon Kasvintuotantotieteen laitokselle jatko-opiskelijaksi. Kesällä sain puserrettua tutkimussuunnitelman sellaiseen kuosiin, että kykenin osallistumaan syksyn apurahakierroksiin.

Viime viikolla sain satoa. Koulutusrahasto kustantaa ansiosidonnaiset ensimmäisen puolentoista vuoden ajaksi. Mahtavaa!

Tammikuussa pääsen vihdoin tosi toimiin ja alan asettelemaan alla olevia tutkimussuunnitelman avainsanoja oikeaan järjestykseen. Miltäköhän luennoilla istuskelu tuntuu seitsemän vuoden tauon jälkeen?

Wordle: Untitled