Sinnikästä tuotantoa

Väikkäriä permakulttuurista, ruoantuotannosta ja energiasta


Jätä kommentti

Permakulttuurin perusteet – suunnitteluperiaatteet – Mukaudu ja käytä muutosta luovasti hyväksi

Perkaan tutkimukseeni liittyen permakulttuurin perusteoksia. Keskeinen kirja, jota tutkin on David Holmgrenin Permaculture Principles & Pathways Beyond Sustainability. Ohessa neljästoista ja viimeinen osa kirjasta tekemästäni lyhennelmästä.

Systeemin sinnikkyys riippuu sen osasten mukautumiskyvystä, ja siitä kuinka hyvin se sietää ulkopuolisia häiriöitä.

Holmgren määrittelee sinnikkyyden systeemin perustoimintojen ja elementtien jatkuvuutena ympäristömuutoksista ja jopa lajirakenteen muutoksista huolimatta. Systeemi sietää ulkoisia suuria häiriöitä paremmin jos se on joustava. Tällöin sillä on mahdollisuuksia valita vaihtoehtoisia kehityssuuntia, jotka sopivat paremmin muuttuneisiin olosuhteisiin. Holmgren näkee permakulttuurin tällaisena vaihtoehtoisena kehityssuuntana, keinona uudelleenorganisoida resursseja kapitalismin romahdettua.

Mukautumiskykyä ja sinnikkyyttä kykenee kasvattamaan luovan tuhon avulla jolloin systeemin elementit kykenevät käyttämään vapautuvia resursseja (valoa, ravinteita, vettä) luodakseen oloihin paremmin sopivia suhteita. Kypsän ruokametsän laikkuhakkuut voi nähdä tällaisena sinnikkyyttä parantavana keinona, joka mahdollistaa tuottavuuden kasvun ja uuden piensysteemin kehittymisen.

mukautuva_kierto

Mainokset


Jätä kommentti

Permakulttuurin perusteet – suunnitteluperiaatteet – Käytä reunoja ja arvosta laitamia

Perkaan tutkimukseeni liittyen permakulttuurin perusteoksia. Keskeinen kirja, jota tutkin on David Holmgrenin Permaculture Principles & Pathways Beyond Sustainability. Ohessa kolmastoista osa kirjasta tekemästäni lyhennelmästä.

Materian, energian ja vuorovaikutusten vaihto tapahtuu elementtien ja systeemien reunoilla. Tämä tekee laitamista erityisen dynaamisia ja tuottavia. Reunoja löytyy eri mittakaavoilta ja systeemien eri tasoilta kuten: maaperä, rannikko, vaihettumisvyöhyke, maalajien reunat, kaltevuuden ja ilmansuunnan reunat, keuhkot, juuret, savi- ja humuspartikkelit.

Reunoja voi lisätä systeemiin esimerkiksi luomalla maisemamosaiikin jossa viljelmälaikut on reunustettu toisiinsa liittyvillä pensasaidoilla, pienillä metsiköillä, metsillä, peltometsäviljelmillä, kaistaviljelmillä, kylillä, teillä, puroilla, lammilla, joissa on niemiä, tulva-alueita ja saaria, ojilla, terasseilla ja avaimenreikäviljelmillä.

Myös uusiin oloihin sopeutuvat ideat, elämäntavat ja kulttuurit, kuten permakulttuuri, syntyvät valtavirran laitamilla.

permakulttuuri_reunat


Jätä kommentti

Permakulttuurin perusteet – suunnitteluperiaatteet – Hyödynnä ja arvosta monimuotoisuutta

Perkaan tutkimukseeni liittyen permakulttuurin perusteoksia. Keskeinen kirja, jota tutkin on David Holmgrenin Permaculture Principles & Pathways Beyond Sustainability. Ohessa kahdestoista osa kirjasta tekemästäni lyhennelmästä.

Lajien, populaatioiden, ikien ja rakenteiden monimuotoisuus vakauttaa systeemiä. Maatalousekosysteemeissä monimuotisuus; estää tuholais- ja tautiriskejä, varsinkin jos viljellään paikallisoloihin sopeutuneita maatiaislajeja, auttaa monimutkaisten vuorovaikutussuhteiden organisoitumista, yhdistää sekä korkea satoisen sukkessiokehityksen alun, että vakautta tuovan myöhempien sukkessiovaiheiden edut, mahdollistaa eri elementtien välisten vuorovaikutusten luoman tehokkuuden nousun ja niiden luomat uudet systeemiominaisuudet, monipuolistaa paikallistalouksien toimeentuloa, ja tarjoaa kauneutta materian lisäksi.

Lisäämällä monimuotoisuutta, kehitetään samalla sinnikkyyttä luomalla suuri määrän erilaisia kehitysmahdollisuuksia joista paikkaan ja oloihin sopivimmat itseorganisoituneesti syntyneet systeemit menestyvät. Sopimattomia elementtejä poistamalla voidaan tehdä tilaa paremmin pärjääville. Yhteiskunnassa voi soveltaa samaa periaatetta luomalla erilaisia paikallisiin oloihin soveltuvia kulttuureita, joista parhaat selviävät ja leviävät kuin siemenet energianiukkuuden oloissa.

permakulttuuri


Jätä kommentti

Permakulttuurin perusteet – suunnitteluperiaatteet – Tee pieniä ja hitaita ratkaisuja

Perkaan tutkimukseeni liittyen permakulttuurin perusteoksia. Keskeinen kirja, jota tutkin on David Holmgrenin Permaculture Principles & Pathways Beyond Sustainability. Ohessa yhdestoista osa kirjasta tekemästäni lyhennelmästä.

Paikallisen sinnikkyyden kasvattamiseksi ja sitä kautta niiden muodostaman kokonaisuuden sinnikkyyden lisäämiseksi, jokaisen paikallissysteemin tulisi olla mahdollisimman autonominen, ja niiden toimintojen tulisi perustua toiminnon kannalta mahdollisimman pieneen mittakaavaan ja energiatehokkaaseen menetelmään.

Energiavirran kutistuessa systeemien tulee pienentyä, hidastua tai tehdä molempia. Ihmistoiminnoille sopivin mittakaava on ihminen. Siirtyminen nykyisestä nopeasta, globaalista fossiilikulttuurista hitaisiin, paikallistalouksiin vaatii ylisukupolvista suunnittelua ja ponnistelua.

Kuten monet teknologiakriitikot, Holmgren ehdottaa sopivan kokoista teknologiaa jota on helppo käyttää ja huoltaa, joka on työintensiivistä fossiili-, tai pääomaintensiivisyyden sijaan ja, joka perustuu paikallisiin raaka-aineisiin tukien näin paikallistalouksia.


Jätä kommentti

Permakulttuurin perusteet – suunnitteluperiaatteet – Älä pilko vaan yhdistele

Perkaan tutkimukseeni liittyen permakulttuurin perusteoksia. Keskeinen kirja, jota tutkin on David Holmgrenin Permaculture Principles & Pathways Beyond Sustainability. Ohessa kymmenes osa kirjasta tekemästäni lyhennelmästä.

Permakulttuurin ero tavanomaisiin tuotantomalleihin tulee ehkä parhaiten esiin kannustuksessa lisätä monimuotoisuutta ja vuorovaikutuksia niiden karsimisen ja kontrolloinnin sijaan. Permakulttuuri jäljittelee luonnon sukkessiota, jossa systeemit kehittyvät kohti monimuotoisempaa, monimutkaisempaa ja vuorovaikutteisempaa systeemiä, joka käyttää resurssit tehokkaasti hyväksi.

verkosto

Vuorovaikutuksia lisätään edelleen perustamalla elementtejä joilla on monia eri tehtäviä, ei vain myyntiin menevä sato, ja asettelemalla ne alueelle niin, että ne tukevat toisiaan myönteisillä tai kielteisillä vuorovaikutussuhteilla. Mutualististen ja symbioottisten ryhmien, kuten kasviryhmien suunnittelu on keskeisessä asemassa permakulttuurissa.

Samaa periaatetta voi soveltaa myös yhteisössä. Kuinka kotitaloudet ja tilat voisivat kehittää monimutkaisempia myönteisen vuorovaikutuksen verkostoja keskenään? Osuuskunnat ovat yksi perinteinen keino itseorganisoida suhteita. Omavaraisuuden ja sinnikkyyden lisäämiseksi kaikkia munia ei pitäisi jättää samaan pesään, vaan systeemin keskeisiä toimintoja tulisi tuottaa monin eri keinoin.


Jätä kommentti

Permakulttuurin perusteet – suunnitteluperiaatteet – Suunnittele muodoista yksityiskohtiin

Perkaan tutkimukseeni liittyen permakulttuurin perusteoksia. Keskeinen kirja, jota tutkin on David Holmgrenin Permaculture Principles & Pathways Beyond Sustainability. Ohessa yhdeksäs osa kirjasta tekemästäni lyhennelmästä.

Permakulttuurissa sovelletaan luonnon ja ihmisyhteiskunnista löytyviä yleisiä muotoja. Sukkessiokehityksen tapaan suunnittelu lähteekin liikkeelle muodoista ja systeemi kehittää niiden ympärille monimutkaisuutta ja yksityiskohtia.

haarautumismalli_muodot

haarautumismalli

Muotoja löytyy tilassa ja ajassa: (suuret hitaasti muuttuvat systeemit koostuvat pienemmistä nopeasti muuttuvista systeemeistä, ks. panarkia) energialla on tapana muodostaa ryppäitä tilassa ja ajassa, maannoksissa on kerrostumia, kasvustoissa on yleisiä rakenteita, lajit ovat sopeutuneet juuri tiettyihin paikallisoloihin. Muotojen lisäksi suunnittelussa huomioidaan solu-, sektori ja maanmuodot. Permakulttuuriin ei olla toistaiseksi kehitetty arkkitehtuurin tapaan yleistä muotokieltä (pattern language).

haarautumisjärjestys

Permakulttuurisuunnittelu käyttää kotitaloutta, useimmiten asuinrakennusta suunniteltavan systeemikokonaisuuden ytimenä. Solukoita matkien tarkoitus on luoda rakenteita, jotka koostuvat sinnikkäistä autonomisista osista, jotka kasvavat monistumalla laajentumisen sijaan. Vain sairas syöpäsolu laajenee. Mitä enemmän erilaisia permakulttuurisia tiloja, sitä suuremmalla todennäköisyydellä joku on tehnyt jotain oikein. Onnistumiset, sadot, ovat siemeniä jotka leviävät.

sektorianalyysi_permakulttuuri

Solukkomallia käyttämällä tila jaetaan maankäyttövyöhykkeiksi (zones), joista taloa lähimpänä olevia hyödynnetään intensiivisemmin ja suuremmalla työmäärällä kuin kaukaisempia, autonomisempia vyöhykkeitä. Tila jaetaan edelleen sektoreihin sille tulevien ulkoisten energiavirtojen perusteella. Maanmuotoja käytetään hyväksi materiaali- ja energiavirtojen optimoinnissa (”älä kanna vettä ylämäkeen”).

permakulttuuri_vyöhykkeet


Jätä kommentti

Permakulttuurin perusteet – suunnitteluperiaatteet – Jätettä ei ole

Perkaan tutkimukseeni liittyen permakulttuurin perusteoksia. Keskeinen kirja, jota tutkin on David Holmgrenin Permaculture Principles & Pathways Beyond Sustainability. Ohessa kahdeksas osa kirjasta tekemästäni lyhennelmästä.

Mollisonin mukaan jäte on systeemistä poistuva komponentti jota ei käytetä hyödyksi muiden systeemikomponenttien toimesta. Jäte on siis jotain jota ei vielä osata hyödyntää systeemissä.

Jätteen, eli materia- ja energiavuotojen, tyrehdyttäminen kokoaa yhteen useita muita keskeisiä permakulttuurimenetelmiä: suljettujen materia- ja vesikiertojen luomisen, tehokkaan energian käytön, hyödyllisen työn optimoinnin, uusiutuvien resurssien sopivan käytön, sekä itsehillinnän ja ylijäämän jakamisen periaatteen.

Toimintaperiaatteena: kieltäydy, vähennä, uudelleen käytä, korjaa ja kierrätä.