Sinnikästä tuotantoa

Väikkäriä permakulttuurista, ruoantuotannosta ja energiasta


5 kommenttia

Saksan puolustusvoimat: Öljyhuipun vaikutukset yhteiskuntaan

kauppareitit_maailmankauppa

IMF:n öljyhuippuskenaariot antoivat viitteitä siitä millaisia seurauksia öljyhuipulla saattaa olla maailman talouskasvuun,  tai paremminkin jatkuvan talouslaskun jyrkkyyteen.

Saksan armeijan alainen Bundeswehr Transformation Center julkaisi 2010 analyysin öljyhuipun vaikutuksista yhteiskuntaan. Raportti vuoti internettiin. Ohessa lyhennelmä analyysin keskeisistä johtopäätöksistä ja arvioista.

Analyysi jakaantuu kahteen skenaarioon: 1) systeemin keikahduspistettä (tipping point) ei saavuteta ja 2) keikahduspiste saavutetaan.

Monimutkaisen systeemin saavuttaessa keikahduspisteen se ei reagoi muutoksiin enää lineaarisesti vaan siirtyy kaoottiseen tilaan. Esimerkiksi ilmastonmuutos saattaa saavuttaa keikahduspisteen lämpötilan noustua tietyn asterajan yli. Keikahduspisteen jälkeen lähtee liikkeelle vaikutuskehiä joita ei kyetä ennustamaan (ikiroudan sulaminen, napajäätiköiden sulaminen, metaanipäästöt…) ja jotka johtavat ekosysteemien romahtamiseen.

Saksan armeija tunnisti varmuudella ainakin yhden öljyhuipusta johtuvan keikahduspisteen. Öljyhuipusta johtuvasta jatkuvasta talouslaskusta, eli lamasta, seuraisi ketjureaktio joka epävakauttaisi koko maailmantalouden ja jonka kaikkia seurauksia on mahdotonta arvioida. Raportti nostaakin esiin yleisellä vain joitain mahdollisia vaikutuksia.

Skenaario 1 – keikahduspistettä ei saavuteta

Öljyn hinnan noususta johtuen öljyn viejämaat kykenevät nostamaan vaikutusvaltaansa maailman politiikassa. Öljyä kyetään käyttämään enenevässä määrin painostukeinona ulkopolitiikassa. Tällaista painostusta on jo harjoitettu Venäjän, Venezuelan ja Iranin tahoilta.

Öljyn tuojavaltiot pyrkivät todennäköisesti vähentämään riippuvuuttaan yksittäisistä öljyn viejävaltioista sopimalla uusia kauppasopimuksia ja monipuolistamalla energian tuotantopalettiaan. Öljyn tuojavaltiot pyrkivät lisäksi vahvistamaan suhteitaan öljyn viejämaihin erilaisin keinoin kuten: kauppasopimuksin, investoinnein, teknologia- ja aseviennillä, lainoin, “kehitysyhteistyöllä” [lainausmerkit raportista] ja tuella kansainvälisessä politiikassa. Kiina on jo tunnettu voimakkaasta resurssien turvaamispolitiikastaan Afrikassa. Intia tulee seuraamaan perässä.

Energian saannin turvaamiseksi pragmatismi lisääntyy kansainvälisissä suhteissa. On odotettavissa, että myös länsimaat hylkäävät vaatimukset ihmisoikeuksista, hyvästä hallinnosta, demokraattisesti ja ekologisesti kestävästä kehityksessä suhteissaan öljyn viejämaiden kanssa. Vapaakauppa tulee vähenemään koska kahdenväliset öljysopimukset tulevat tarjoamaan maailmanmarkkinahintoja edullisempaa öljyä. Kahdenvälisissä kauppasopimuksissa öljyä vastaan voidaan tarjota kansainvälistä politiikkatukea, asiantuntija-apua tai vaikkapa ydinteknologiaa ja materiaalia.

kaupunki valot yö

Öljyn hinnan nousu tulee aiheuttamaan valtavia rajoitteita yksityiselle liikenteelle. Tällä on välittömiä vaikutuksia modernien teollistuneiden yhteiskuntien toimintaan. Kaikki liikenteestä riippuvaiset talouden sektorit supituisivat. Koska kansainvälinen työnjako perustuu liikenteeseen, häiriöt liikenteessä aiheuttaisivat pullonkauloja keskeisten hyödykkeiden kansainvälisessä kaupassa. Kalliin öljyn maailmassa ruokakriisit eroavat nykyisistä monella tapaa:

  • ruokakriisi koskisi kaikkea ruokaa jolla on pitkät kuljetusmatkat,
  • ruoan tuotanto on riippuvaista öljystä (koneet, lannoitteet) jonka kallistuminen vaikuttaisi satojen määrään,
  • ruoan kallistuminen olisi pitkäaikaista eikä vain yhdestä huonosta satovuodesta johtuvaa,
  • kilpailu maasta (esim bioenergia vs. ruoka) saattaa voimistaa ja kärkistää ruokakriisiä.

Öljyä tarvitaan noin 90 prosentissa teollisia tuotteita, minkä vuoksi sen hinnan nousu heijastuisi lähes kaikille talouden sektoreille. Talousjärjestelmän tulisi sopeutua uuteen kalliin öljyn maailmaan. Taloudellinen myllerrys johtaisi valtavaan työttömyyteen, josta saattaisi kehittyä merkittävä taloudellinen ongelma. Väestön tulot pienenisivät kallistuneen liikkumisen ja työttömyyden johdosta. Historiallisesti tarkasteltuna yhteiskunnat ovat säilyneet avoimina ja hyväksyvinä vain kun ihmisten elinoloissa on tapahtunut jatkuvaa kohentumista. Talouslasku saattaa johtaa nationalististen- ja muiden ääripuolueiden suosion nousuun.

Skenaario 2 – keikahduspiste saavutetaan

Nopeasti arvioiden öljyn hupeneva tuotanto johtaa hupenevaan taloudelliseen tuotantoon. Öljyhuippu johtaisi maailman talouden laskuun tietyksi ajaksi, jonka aikana on mahdollista etsiä öljyä korvaavia energian lähteitä.  Talous liikkuu kuitenkin hyvin kapealla vaihteluvälillä. Taloudelliset vaihtelut ja shokit ovat hallittavissa tällä vaihteluvälillä eli niin kauan kuin talouden perusperiaatteet toteutuvat. Siirryttäessä vaihteluvälin ulkopuolelle taloussysteemi muuttuu kaoottiseksi.

Vaihteluvälin ulkopuolle astumista voidaan kutsua keikahduspisteeksi. Saksan armeija nimesi yhden tällaisen öljyhuipusta johtuvan tilanteen: jatkuva talouslasku, eli lama.

Jatkuva lama saattaisi Saksan armeijan analyysin mukaan edetä seuraavasti (suora lainaus):

Tavanomaisen (helpon) ja epätavanomaisen (vaikean) öljyn kokonaistuotanto laskisi

  1. Öljyhuippu tapahtuisi eikä tavanomaisen öljyn tuotantoa kyettäisi korvaamaan ennustettavissa olevassa tulevaisuudessa epätavanomaisella tai muilla energian lähteillä. Markkinat menettävät luottamuksensa koska ei ole ennustettavissa, että energian tuotanto palautuisi entiselle tasolleen.

Lyhyellä aikavälillä maailmantalous reagoisi suhteessa öljyn tuotannon hupenemiseen

  1. Nousevat öljyn hinnat vähentäisivät kulutusta ja taloudellista tuotantoa. Tämä johtaisi taantumaan.
  2. Kuljetuskustannusten nousu nostaisi kaikkien tuotteiden hintoja. Kauppamäärät laskisivat. Joillekin toimijoille tämä merkitsisi tulojen pienenemistä, kun taas toisilla ei olisi enää varaa keskeisiin elintarvikkeisiin.
  3. Kansalliset budjetit olisivat äärimmäisen tiukoilla. Menot ruokaturvan saavuuttamiseksi (nousseet elintarvikehinnat) ja kasvavien sosiaalimenojen kattamiseksi (työttömyys) kilpailisivat öljyn tuonnin ja greentechin kehittämismenojen kanssa. Valtion tulot pienenisivät huomattavasti taantuman ja välttämättömien veroleikkausten vuoksi.

downfall-of-greece

Keskipitkällä aikavälillä maailmantalousjärjestelmä ja markkinataloudet romahtaisivat

  1. Taloudelliset toimivat havahtuisivat jatkuvaan taloudelliseen supistumiseen ja joutuisivat toimimaan oletuksella, että supistuminen jatkuu vielä pitkään.
  2. Keikahduspiste: Määrittämättömän kauan supistuvassa taloudessa säästöjä ei enää investoitaisi koska yrityksillä ei olisi enää odotettavissa voittoja. Yritykset eivät enää kykenisi maksamaan lainakulujaan eivätkä maksamaan sijoittajille voittoja. Pankkijärjestelmä, pörssi ja finanssimarkkinat romahtaisivat täysin.
  3. Finanssimarkkinat ovat maailmantalouden selkäranka ja modernin yhteiskunnan erottamaton osa. Talouden muut osa-alueet ovat kehittyneet käsikädessä talousjärjestelmän kanssa. Syntyisi täysin uusi systeemin tila. Havainnollistamisen vuoksi joitain teoreettisesti mahdollisia keikahduspisteen seurauksia:
  • Pankeilla ei ole taloudellista pohjaa. Pankit eivät kykenisi enää maksamaan korkoa talletuksista koska eivät löytäisi taloudellisesti luotettavia yrityksiä, intituutioita tai ihmisiä. Tämän seurauksena pankit menettäisivät toimintansa perusedellytykset.
  • Valuutat menettäisivät luottamuksen. Usko valuuttojen kykyyn säilyttää arvo häviäivi. Tämä johtaisi aluksi hyperinflaatioon ja mustaan pörssiin joita seuraisi paikallinen vaihtotalous.
  • Arvoketjujen romahdus. Työnjako ja siihen perustuvat toiminnot perustuvat välituotteilla käytävään kauppaan. Olisi äärimmäisen vaikeaa päättää hinnoista ilman rataloutta.
  • Kelluvien valuuttojen romahdus. Mikäli valuutta menettää arvonsa kotimaassaan, sitä ei voi enää vaihtaa toiseen valuuttaan. Kansainväliset lisäarvoketjut katkeaisivat.
  • Massatyöttömyys. Modernit yhteiskunnat perustuvat työnjakoon joka on kehittynyt historian aikana yhä erikoistuneempiin suuntiin. Monet ammattikunnat ovat erikoistuneet vain systeemin kasvavan monimutkaisuuden hallinnointiin ilman, että ne tuottavat mitään kulutustuotteita. Systeemin monimutkaisuuden romahtaminen johtaisi dramaattiseen massatyöttömyyteen kaikissa moderneissa yhteiskunnissa.
  • Kansalliset konkurssit. Tällaisessa tilanteessa valtioiden tulot haihtuisivat. (Uudet) velkamahdollisuudet olisivat äärimmäisen rajoitettuja ja ainoaksi vaihtoehdoiksi jäisivät kansalliset konkurssit.
  • Kriittisen infrastruktuurin romahtaminen. Materiaaliset tai taloudelliset resurssit eivät riittäisi ylläpitämään infrastruktuuria. Infrastruktuurin sisäiset riippuvuussuhteet eri alasysteemien välillä vaikeuttaisivat tilannetta.
  • Nälänhädät. Lopulta haasteeksi muodostuisivat riittävä ruoantuotanto ja jakelu.

Saksan armeija korostaa, että ylläkuvatun kehityskaaren vuoksi on välttämätöntä taata riittävä energiansaanti talouskasvun jatkumiseksi. Jatkuva talouslasku johtaisi koko maailmantalouden romahtamiseen. Yksittäiset maat saattavat ehtiä muuttamaan talouttaan öljyhuippua paremmin sietäväksi mutta suuri joukko valtioita ei tähän annetussa ajassa kykene. Mitä riippuvaisempi valtio on kansainvälisestä kaupasta, sitä suuremman systeemisen riskin öljyhuippu sille aiheuttaa. Analyysin mukaan kaikilla teollisuusmailla on korkea systeeminen riski suhteessa öljyhuippuun oli niiden kansallinen energiapolitiikka minkälainen tahansa.

Öljyhuipun riskien minimoimiseksi suositellaan ihmisten itseorganisoitumisen tukemista paikallisella tasolla ja tuotannon paikallista hajauttamista.

öljyhuippu ekotopia tulevaisuus


2 kommenttia

IMF:n öljyhuippuskenaariot 2012

IMF_maailman_öljytuotanto

Öljytuotannon kasvu (1,8%/v) pysähtyi vuonna 2005 ja on pysynyt siitä lähtien tasaisena. Puhutaan öljytuotannon tasangosta. IMF julkaisi lokakuussa working paperin, Oil and the World Economy: Some Possible Futures,  öljyhuipun mahdollisista vaikutuksista. Tutkimus pyrkii aiempien empiiristen tutkimusten avulla mallintamaan mitä vaikutuksia öljytuotannon jatkuvalla hiipumisella olisi maailman taloudelle.

Tutkimus ei ota kantaa siihen minä vuonna tavanomaisen öljyn huippu on tapahtunut tai tulee tapahtumaan, mutta korostaa, että se on väistämätöntä. Tutkijat nostavat esiin tutkimustuloksia joiden perusteella voidaan olettaa, että nykyinen tuotantotasanko oloissa joissa öljyhinnat ovat korkealla saattaa olla osoitus siitä, että elämme jo ehtyvien fyysisten öljyvarantojen maailmassa tai ainakin, että se on aivan kulman takana. Geologisten ja insinööritieteiden perusteella on olemassa suuri riski, että tavanomainen öljytuotanto saavuttaa huippunsa ennen vuotta 2020, siis seuraavan seitsemän vuoden aikana.

Monet tutkijat ovat myös todenneet, että öljyn korvaamiseen vaadittavia resursseja, tekniikoita, tai vaihtoehtoisia polttoaineita ei ole näköpiirissä siinä mittakaavassa kuin niitä annetulla aikataululla tarvittaisiin. IMF:n tutkimus käy läpi erilaisia mahdollisia keinoja selvitä öljyn hupenemisesta tullen lopputulokseen, että vaihtoehtoisilla polttoaineilla on myös omat tuotantohuippunsa ja, että öljyn tekninen korvaus vaadittavissa ajassa esimerkiksi kemian teollisuudessa ja lähes kaikissa tuotteissa joita kulutamme on äärimmäisen vaikeaa.

Tutkimuksessa esitetään erilaisia öljytuotannon supistumisskenaarioita ja niiden yhdistelmiä ja kuvataan niiden vaikutuksia öljyn hintaan ja talouteen. Avaan alla muutamaa skenaariota ja niiden tuloksia.

Perusskenaario
Perusskenaarion oletuksena on, että öljyn tuotannon vuotuinen kasvutrendi pienenee vuosittain prosentilla historiallisesta 1,8 prosentin kasvutrendistä. Tuotantoshokki aiheuttaisi tässä tapauksessa välittömän 60% hintapiikin raakaöljyn hinnassa. Tämä johtuu öljyn heikosta hintajoustosta lyhyellä aikavälillä. Tällä tarkoitetaan sitä, että nopeasti kohoavat hinnat eivät johda välittömästi kasvavaan tuotantoon. Lisäkapasiteetin saamiseksi markkinoille vaaditaan yleensä vähintään neljä vuotta. Koska tuotannon heikkeneminen on jatkuvaa, hinnat jatkavat nousua. Öljyn hinta nousee 10 vuodessa 100% ja 20 vuodessa 200%.

Yhdysvaltojen ja EU:n vaihtotaseet romahtavat heti tuotannon supistuessa sillä niillä ei ole mitään myytävää öljyn viejävaltioille. Niiden BKT laskee tasaisesti seuraavat 20 vuotta supistuen yhteensä neljä prosenttia. Muun maailman BKT laskee samassa ajassa 8%.

Entropiarajaskenaario
Entropiarajalla kuvataan sitä kuinka helppoa öljyn korvaaminen on muilla energialähteillä. Edellä kuvatussa perusskenaariossa entropiaraja on nolla, eli öljy kyetään korvaamaan helposti muilla vaihtoehdoilla. Mitä suurempi entropiaraja, sitä vaikeampaa öljyn korvaaminen on. Tutkimus mallinsi öljyn korvattavuuden vaikutuksia myös laskevan hintajouston skenaariolla. Entropiarajaskenaario johti öljyn hinnan nousuun 250-300 prosentilla kahdessa kymmenessä vuodessa. Laskevan hintajouston skenaario nosti hintaa 250% samassa ajassa. Vaikutukset BKT:n olivat suunnilleen perusskenaarion suuruisia.

Suurshokkiskenaario
Tässä mallissa vuotuista öljytuotantoa supistetaan 3,8% peruskenaarion yhden prosentin sijaan. Monet tutkimukset ovat arvioineet, että tuotanto supistuu juuri tuon pari prosenttia vuodessa kun tuotanto kääntyy vihdoin laskuun nykyiseltä tuotantotasangolta. Lähes neljän prosentin tuotantosupistus merkitsee 2% vuotuista tuotantomäärien laskua, siis kellokäyrän alamäkeä. Mallinnuksen oletuksena on myös, että tuotantokustannukset kasvavat vuosittain 4% perusskenaarion 2% sijaan.

Öljyn hinta nousisi 200% heti tuotannon supistumisen hetkellä ja nousisi yhteensä 800% seuraavan kahden vuosikymmenen aikana. Näin ennen kuulumattoman hintapiikin vaikutukset BKT:n ovat epälineaarisia, eli malli ei kykene käsittelemään niin suuria muutoksia.

imf_öljyhuippu_öljyn_hinta

Kuvassa: Perusskenaario sinisellä, teknologian ulkoistamisskenaario punaisella, suurshokki vihreällä, suurshokin ja teknologian ulkoistamisen yhdistelmä keltaisella

Suurshokin ja teknologian ulkoistamisskenaarioiden yhdistelmä
Skenaario kuvaa tilannetta jossa öljy osoittautuu vaikeasti korvattavaksi, kuten tutkimuksessa toistuvasti korostetaan, ja sen tuotanto supistuu 3,8% kääntyen 2% vuotuiseen laskuun. Tutkijoiden malli kykenee yhä mallintamaan skenaarion vaikutuksia mutta ne ovat niin valtavia, että ne eivät ole enää uskottavia.

Öljyn hinnat nousisivat heti impaktista 400% ja kohoaisivat yhteensä noin 1400% seuraavien 20 vuoden aikana. Mikäli hinnan näin nopea nousu parantaisi öljyn hintajoustoa, eli vaihtoehtoisten energiamuotojen kehittämiseen panostettaisiin, öljyn hinnan nousu puolittuisi 800 prosenttiin. Tutkijat korostavat, että näin suuri hintajouston nousu olisi äärimmäistä, eivätkä pidäkään sitä mahdollisena juuri öljyn heikon korvattavuuden vuoksi. Malli ei kyennyt käsittelemään öljyn kulutuksen vähentämisen seurauksia.

Mitä jos skenaarioiden oletukset eivät pidä paikkaansa?
Kaikkien skenaarioiden taustaoletuksena on, että tuotannon supistumista seuraa tasainen siirtyminen kohti uutta tasapainoa. Öljyn tuottajat ostavat helposti ylimäärin tuotantoa jota öljyn tuojavaltiot tuottavat eivätkä saa enää muualle myytyä, talousjärjestelmä imee öljyn viejien kasvaneet säästöt ja jakaa ne eteenpäin markkinoille, yritykset toimivat sulavan joustavasti uudelleen kohdentamalla resursseja ja työläiset hyväksyvät laskevat tulot mukisematta. Malli ei myöskään huomioi mahdollisuutta, että öljyn tuottajavaltiot saattavat käyttää kasvavan osan tuotannostaan kotimaiseen kulutukseen oman taloutensa pönkittämiseksi. Malli olettaa lisäksi, että tulojen kasvu nostaa öljyn kysyntää samassa suhteessa. Se ei siis huomioi sitä, että kasvu on tapahtunut viime aikoina öljyä vähemmän kuluttavan palvelusektorin avulla. Tutkijoiden mukaan monet näistä oletuksista ovat yltiöoptimistisia. Mikäli nämä oletukset eivät pidä paikkaansa öljytuotannon supistumisen vaikutukset olisivat vielä mallinnusten tuloksiakin suurempia.

Tutkijat summaavat tulokset seuraavasti
Mikäli öljy osoittautuu taloudelle tavanomaisten talouslaskelmien oletuksia tärkeämmäksi ja vaikeammaksi korvata, kuten monet tutkijat varoittavat, ja kaksi tai useampi alla olevista kolmesta oletuksesta osoittautuu paikkaansa pitäviksi, öljyhuipun seuraukset maailman taloudelle olisivat jotain dramaattisen ja käsittämättömän väliltä.

1) entropian vuoksi öljyä ei kyetä korvaamaan muilla tekniikoilla ja energialähteillä vaadittavassa ajassa
2) öljyn hinnan nousu nostaa muun talouden tuotantokustannuksia
3) kysynnän tulojousto on 1:n sijaan 0,33, kuten monet empiiriset tutkimukset ovat todennet, eli öljytuotannon supistumisen vaikutukset BKT:n supistumiseen ovat oletettua suuremmat

Tutkimus ei ota kantaa siihen mitä nämä käsittämättömät vaikutukset voisivat olla. Siitä lisää myöhemmin. Opi lisää öljyhuipusta Energy Bulletinin sivulla.