Sinnikästä tuotantoa

Väikkäriä permakulttuurista, ruoantuotannosta ja energiasta


Jätä kommentti

Permakulttuurin perusteet – suunnitteluperiaatteet – Jätettä ei ole

Perkaan tutkimukseeni liittyen permakulttuurin perusteoksia. Keskeinen kirja, jota tutkin on David Holmgrenin Permaculture Principles & Pathways Beyond Sustainability. Ohessa kahdeksas osa kirjasta tekemästäni lyhennelmästä.

Mollisonin mukaan jäte on systeemistä poistuva komponentti jota ei käytetä hyödyksi muiden systeemikomponenttien toimesta. Jäte on siis jotain jota ei vielä osata hyödyntää systeemissä.

Jätteen, eli materia- ja energiavuotojen, tyrehdyttäminen kokoaa yhteen useita muita keskeisiä permakulttuurimenetelmiä: suljettujen materia- ja vesikiertojen luomisen, tehokkaan energian käytön, hyödyllisen työn optimoinnin, uusiutuvien resurssien sopivan käytön, sekä itsehillinnän ja ylijäämän jakamisen periaatteen.

Toimintaperiaatteena: kieltäydy, vähennä, uudelleen käytä, korjaa ja kierrätä.

Mainokset


Jätä kommentti

Permakulttuurin perusteet – suunnitteluperiaatteet – Arvosta ja käytä uusiutuvia luonnonvaroja

Perkaan tutkimukseeni liittyen permakulttuurin perusteoksia. Keskeinen kirja, jota tutkin on David Holmgrenin Permaculture Principles & Pathways Beyond Sustainability. Ohessa seitsemäs osa kirjasta tekemästäni lyhennelmästä.

Ympäristöllä on paljon muutakin annettavaa kuin materia. Näitä tulisi käyttää hyödyksi aina kun niillä voidaan korvata materian käyttö. Uusiutumattomia luonnonvaroja tulisi käyttää vain systeemiä perustettaessa, ei sen ylläpidossa. Uusiutuvan materian käyttöiän ja uusiutumisajan suhde antaa kuvan siitä onko käyttö sopivaa, ja korostaa hitaasti uusiutuvien materiaalien kestävyyden, laadun ja huollon merkitystä.

Esimerkkejä uusiutuvien resurssien käytöstä permakulttuurissa:

  • Eläintyön käyttö maankunnostuksessa ja nurmen leikkuussa (kana- ja sikatraktorit)
  • Syväjuuristen kasvien käyttö vesi- ja ravinnepumppuina
  • Kasvien käyttö varjostuksessa, suojina ja aitoina
  • Typpeä sitovien pioneerikasvien käyttö sukkession kiihdyttäjinä
  • Eläin- ja ihmistyön käyttö
  • Uusiutumattomien luonnonvarojen käyttö pitkäikäisten maarakenteiden valmistuksessa ja intensiivisesti hoidettujen alueiden maaperän mineraalikoostumuksen oikaisussa.


Jätä kommentti

Permakulttuurin perusteet – suunnitteluperiaatteet – Käytä itsehillintää ja ota vastaan palautetta

Perkaan tutkimukseeni liittyen permakulttuurin perusteoksia. Keskeinen kirja, jota tutkin on David Holmgrenin Permaculture Principles & Pathways Beyond Sustainability. Ohessa kuudes osa kirjasta tekemästäni lyhennelmästä.

Nyky-yhteiskuntien yksi keskeinen ongelma on se, että niiltä puuttuvat nopeat kielteisen palautteen kanavat. Maapallo ei lyö tarpeeksi nopeasti takaisin. Ihmisen toiminnan mittakaava ylittää lajille tyypillisen, luonnollisen laajuuden teknologian, erityisesti fossiilikäyttöisen teknologian johdosta. Suuret kielteiset vaikutukset eivät rankaise niiden aiheuttajia synnyttäen illuusion siitä, että ihminen on erillinen ympäristöstään.

Holmgren kehottaa suunnittelemaan systeemejä, jotka koostuvat mahdollisimman sinnikkäistä ja omavaraisista – autonomisista – pienemmistä kokonaisuuksista, jotka tukevat koko systeemin keskeisiä toimintoja. Näin koko systeemin sinnikkyyttä voidaan lisätä. Autonomiset piensysteemit voivat vanhojen rakenteiden romahtaessa toimia uusien systeemien siemeninä itseorganisoitumalla keskenään. Holmgren johtaa ajatuksen panarkia-teoriasta, joka kuvaa nelivaiheista sukkessiokierrosta.

Video – Hamilton: Panarchy – resilience cycle of living systems

Eettisten periaatteiden itsehillintä luo myönteisen palautekanavan, joka kannustaa parantamaan omavaraisuutta entisestään irrottautumalla niistä ulkopuolelta annetuista haluista ja odotuksista, jotka ylläpitävät kulutuskulttuuria. Kehittämällä omavaraisuuttamme tulemme tietoiseksi yhteyksistämme systeemiin jossa elämme. Epäonnistuessamme toimimaan paikallissysteemin mukaisesti huomaamme sen nopeasti esimerkiksi polttopuiden puutteena, palkkatöiden tarpeena tai huononevina ihmissuhteina, ja kykenemme korjaamaan toimintaamme paikallisen systeemin oloihin paremmin sopivaksi. Luomalla monipuolisia paikallisia yhteyksiä kehitämme omavaraisuuttamme ja sopeutumiskykyämme entisestään.

Esimerkkejä:

  • Kasvimaalle monivuotisia maatiaiskasveja tukemaan yksivuotisten kasvien kasvua ja tuottamaan satoa (allelopatia, biomassa, mikroilmasto, vettä, ravinteita), monikäyttöisiä puita ja pensaita (ruokaa ja energiaa, ravinteet, mikroilmasto, vettä), eläimiä (ruokaa, ravinteiden kierto, maanmuokkaus, työ), vesivarastoja
  • Ruoka- ja energiaomavaraisuuden kasvattaminen: oma, perhe, yhteisö.
  • Rakenna monipuolisia tuttavuuksia muihin ihmisiin ja porukoihin, jotka osaavat tehdä asioita itse. Vuorovaikuttakaa ja auttakaa toisianne. Rakentakaa luottamusta ja paikallista tapaa elää tekemällä, oppimalla ja omaksumalla muilta.


Jätä kommentti

Permakulttuurin perusteet – suunnitteluperiaatteet – Tuota satoa

Perkaan tutkimukseeni liittyen permakulttuurin perusteoksia. Keskeinen kirja, jota tutkin on David Holmgrenin Permaculture Principles & Pathways Beyond Sustainability. Ohessa viides osa kirjasta tekemästäni lyhennelmästä.

… eli varastoi energiaa lyhyen aikavälin käyttöön ja pesämunaksi myöhempää sadon tuotantoa varten maksimoimalla työn voima. Satoisammat systeemit syövät vähäsatoiset. Haasteena on samalla irtautua fossiili-intensiivisistä ja resursseja tuhoavista mutta lyhyellä aikavälillä korkeaa satoa tuottavista menetelmistä.

 maksimivoima_periaate

Esimerkkejä

  • Nappaa ja varastoi energiaa (syö tuottamasi ruoka, hoida ruokamultaa, opi)
  • Hyödynnä varastojasi lisäenergian keräämiseksi (siemenet, monivuotisista kasveista katemateriaalia, vesialtaista kasteluvettä, opi tekemään asioita yhä paremmin itse)
  • Minimoi hukka systeemin sisäisillä kierroilla
  • Jaa ylimäärää ympärillesi
  • Kehitä kannustimia, jotka tekevät elämästä ilman fossiilienergiaa paremman vaihtoehdon


Jätä kommentti

Permakulttuurin perusteet – suunnitteluperiaatteet – Nappaa ja varastoi energiaa

Perkaan tutkimukseeni liittyen permakulttuurin perusteoksia. Keskeinen kirja, jota tutkin on David Holmgrenin Permaculture Principles & Pathways Beyond Sustainability. Ohessa neljäs osa kirjasta tekemästäni lyhennelmästä. Tekstissä on suunnitteluperiaatteita avaavia ajatuksia myös muista kirjoista.

Energia tekee työtä ja muuttaa samalla muotoaan. Energiaa ei voi kierrättää systeemissä kuten vettä ja ravinteita vaan se virtaa aina sen läpi. Esimerkki energiavirrasta: aurinko, kasvi, eläin, ihminen, ajattelu/ojankaivuu, idea/oja. Joka vaiheessa osa energiasta kuluu ylläpitoon ja osa katoaa lämpönä. Tarkoituksena on hyödyntää energia tehokkaasti: ohjata se mahdollisimman monen systeemin osan läpi ja varastoida hyödyllisiin muotoihin myöhempää käyttöä varten, eli minimoida hukkaenergia. Energiaa voi varastoida ruokana, siemeninä, työkaluina, rakenteina, teknologiana ja tietona.

energiavirta_energiahierarkia

Nappaamalla ja varastoimalla energiaa keinoilla jotka ovat muunto- ja varastointitehokkaita voimme kehittää sinnikkyyttä nykyisen jatkuvan energiavirran häiriintymisen varalle. Jatkuva rahavirta voidaan nähdä energiavirtana. Millaisessa muodossa sinulla tulisi olla energiaa varastossa jos rahavirta katkeaisi? Millaisia varaenergian lähteitä sinulla on?

Permakulttuurissa energiaa varastoidaan maahan: vesielementteihin (kastelu, energiaa, juomavesi, ravinteet), elävään ruokamultaan (vesi, kivennäisravinteet, humus, hiili), puihin (ruoka, energia, rehu, kate, hiili, ravinteet, vesi) ja siemeniin (paikallislajikkeiden ja rotujen geeniperimä). Nämä varastomuodot tarvitsevat vain vähän ulkopuolista energiaa ylläpitoon, hajoavat hitaasti, ovat helppokäyttöisiä ilman asiantuntijuutta ja korkeaa teknologiaa, ja vaikeita monopolisoida tai varastaa. Myös tiedon tuottaminen ja oppiminen vaatii suuria määriä energiaa. Mitä tietoja tulisi tuottaa varastoon energianiukkaa tulevaisuutta varten?

Esimerkkejä tehokkaasta energian käytöstä:

  • Kasvata mitä tarvitset.
  • Hyödynnä uusiutuva energia tehokkaasti. Käytä aurinkoa viljelemällä tiiviisti, kerroksittain ja koko kasvukauden ajan. Hyödynnä kaikki sadot (ruoka, kate, komposti, varjo, suoja, energia, kauneus).
  • Käytä osa sadosta heti ja varastoi osa (ruoka, multa, puu, rakenteet, keskinäisen avun verkostot…)
  • Hoida maata älä kasveja. Tuota humusta.
  • Opettele asioita jotka auttavat elämään ilman rahaa. Epäile yleisiä ylhäältä annettuja totuuksia. Kokeile, hylkää, ota käyttöön… tee-se-itse


Jätä kommentti

Permakulttuurin perusteet – suunnitteluperiaatteet – Tarkkaile ja vuorovaikuta

Perkaan tutkimukseeni liittyen permakulttuurin perusteoksia. Keskeinen kirja, jota tutkin on David Holmgrenin Permaculture Principles & Pathways Beyond Sustainability. Ohessa kolmas osa kirjasta tekemästäni lyhennelmästä. Tekstissä on suunnitteluperiaatteita avaavia ajatuksia myös muista kirjoista.

Kokonaiskuvien ja uusien mahdollisuuksien tunnistaminen yksityiskohdista on keskeinen taito permakulttuuriperiaatteiden toteuttamiseksi. Tämä vaatii kokemusta ja olemassa olevan tiedon tuntemista, mutta lisäksi myös vuorovaikutusta suunniteltavan kohteen kanssa, sekä uskallusta muuttaa uskomuksiaan keskinäisen vuorovaikutuksen perusteella.

Vakaina aikoina systeemin jatkuvuuden kannalta on eduksi, jos se vastustaa radikaalia muutosta. Vallalla oleva systeemi muokkaa toimintaansa niin, että se vastaa hieman muuttuneita oloja ilman, että sen rakenne muuttuu. Esimerkiksi lehtipuita syntyy ja ne valtaavat tilaa metsässä ilmaston muuttuessa. Yksittäisiä puita laajempi systeemi, metsä, kuitenkin säilyy. Samoin kapitalismin voi nähdä sisäistävän vihreitä viilauksia jatkuakseen. Vanha systeemirakenne saattaa kuitenkin muuttua vakavaksi esteeksi muuttuneisiin olosuhteisiin mukautumiselle, mikäli olosuhteiden muutos on nopeaa ja voimakasta. Muuttuvissa oloissa tulisi hylätä vanhat olettamukset ja ottaa riskejä, luoda uutta systeemirakennetta. Olemassa oleva, vanha systeemi vastustaa uusia, sen valta-asemaa haastavia ratkaisuja voimakkaasti.

Kartta ei ole maasto. Permakulttuurissa on vaarana toteuttaa abstrakteja ideoita dogmaattisesti aistillisessa todellisuudessa, sekä lukkiutua vallalla oleviin oletuksiin ja oppeihin. Kirjasta luettua tekniikkaa saatetaan soveltaa ympäri maapalloa ilman pohdintaa siitä soveltuuko tekniikka juuri kyseiseen paikkaan. Tarkkaile siis rauhassa systeemiä (kuten puutarhaa) jota haluat kehittää. Selvitä mistä se koostuu, mikä toimii ja mitä voi vielä parantaa. Kun tiedät mitä haluat, voit löytää tarvittavat keinot kirjallisuudesta, kokeilla niitä ja tarkkailla auttavatko ne ratkaisemaan ongelmat. Tarvittaessa voit jälleen hienosäätää menetelmiä paremman lopputuloksen aikaansaamiseksi. Tällaista suunnittelua kutsutaan adaptive management:ksi, mukautuvaksi suunnitteluksi.

 adaptive_management

Esimerkki: Kasvimaan suunnittelu alkaa tarkkailulla ja tavoitteiden asettamisella

  • Mitä halutaan kasvattaa? Syötävää (mitä syödään, kuinka paljon?), kauneutta, kohtaamispaikka, rauhoittumispaikka?
  • Minkälainen kasvimaa on nyt? Minkälaisista osista se koostuu? Mitä yksittäiset osat tarvitsevat tai tuottavat? Kuinka ne tukevat tai haittaavat toisiaan? Aurinkoiset ja varjoisat paikat, mikroilmasto (hallaa)?
  • Kuinka lisätä osien myönteisiä vuorovaikutuksia? Tulisiko osia asetella uuteen järjestykseen paikallisesti tai ajallisesti?
  • Mitä osia kasvimaalta puuttuu? Haittaavatko jotkin osat systeemin toimintaa? Mistä ravinteita, kasteluvettä, lämpöä?


1 kommentti

Permakulttuurin perusteet – Eettiset periaatteet

Perkaan tutkimukseeni liittyen permakulttuurin perusteoksia. Keskeinen kirja, jota tutkin on David Holmgrenin Permaculture Principles & Pathways Beyond Sustainability. Ohessa toinen osa kirjasta tekemästäni referenssistä. Tekstissä on eettisiä ohjeita avaavia ajatuksia myös muista kirjoista. Seuraavissa osissa selostan Holmgrenin versioita permakulttuurin eettisistä ja suunnitteluperiaatteista.

Kulttuuriset hitaasti muuttuvat ohjeet hyvästä ja pahasta ohjaavat käytöstämme. Tämä elämänkatsomus riippuu paikan ympäristöstä, tuotantotavoista ja talousmalleista. Esimerkiksi Suomessa elämänkatsomuksen, tai kansan uskon, on katsottu muuttuneen kulttuurin muutosten kanssa, ja erityisesti tuotantotapojen vaihtuessa metsästys-keräilystä (ihminen oli yhtä muiden kanssa, pyrkimys tasapainoon), maanviljelyyn (haltijoilta haettiin turvaa omaisuudelle ja sadolle, jota ulkopuoliset uhkasivat), ja edelleen palkkatyöhön (työnjaon synnyttämän rahatalouden mahdollistama individualismi ja kilpailu).

Resurssiniukkenevassa maailmassa ei tulisi enää luottaa nopean fossiilienergiapulssin aikana luotuihin moraalisiin ohjeisiin vaan etsiä tukea kulttuureista, jotka ovat osoittaneet sinnikkyyttä energia- ja resurssiniukoissa oloissa. Eettiset periaatteista löytyy yhteneväisyyksiä perinteisten kulttuurien eettisten ohjeiden ja elämänkatsomusten kanssa. Eettiset ohjeet muodostavat permakulttuuriperiaatteiden perustan joiden avulla itse suunnitteluperiaatteita tulee soveltaa.

Huoli Maasta:

Elävä maa nähdään dynaamisena systeeminä, jossa kaikki on osa suurempaa kokonaisuutta. Gaia-hypoteesin mukaan maan perustoimintojen häirintä johtaa systeemin vastareaktioon, jolla se pyrkii eroon häiriön aiheuttajasta (vrt. Äiti Maa, joka huolehtii ja rankaisee). Ilmakehä on osa maapalloa, joten emme elä maapallolla vaan elävässä maapallossa.

Video – Dr. Stephan Harding – Gaia Theory & Deep Ecology (koko soittolista)

Elävän ruokamullan luominen on tärkeä ja konkreettinen esimerkki maan huolehtimisesta.

Paikallisympäristöstä huolehtiminen. Maapallo on liian suuri ihmisen pelastettavaksi. Tarvitseeko se edes pelastamista? Ihmiselle sopiva vaikuttamisen mittakaava on koti, paikka ja alue esimerkiksi vedenjakaja-alue. Jäävätkö paikalliset luonnonvarat parempaan tilaan toimintani tuloksena kuin missä ne olivat minun tänne tullessani? Älä kysy mitä saan irti tästä paikasta, vaan mitä saan maalta jos teen sen kanssa yhteistyötä.

Kaikilla lajeilla on oma tärkeä osansa elävässä maassa ja siten itseisarvot. Muista lajeista ei voi olla vastuussa mutta omista toimistaan voi. Perustarpeiden tyydyttäminen omia kielteisiä vaikutuksia vähentämällä antaa tilaa myös muille lajeille täyttää perustarpeensa.

Huoli ihmisistä:

Ota vastuu omasta tilanteestasi ja näe mahdollisuuksia muuttaa sitä parempaan muiden syyttelyn sijaan. Tämä auttaa myös näkemään paremmin ulkopuoliset voimat ja tahot, jotka yrittävät estää ihmisiä parantamasta tilannettaan. Paranna omavaraisuuttasi ja huolehdi ensin omat tarpeesi ja hyvinvointisi, jotta voit auttaa muita. Tee yhteistyötä ja kehitä runsaita myönteisiä suhteita muihin parantaaksesi omavaraisuuttasi. Ellemme kykene tyydyttämään tarpeitamme kestävästi asuinalueellamme, meidän täytyy tuhota muiden asuinalueita tarpeittemme tyydyttämiseksi. Omavaraisuus irrottaa meidät muiden globaalista riistosta. Luo hyvinvointia ilman materiaa, ja poista siten maasta ja ihmisestä huolehtimisen raja-aita.

Kulutuksen rajoittaminen ja ylimääräisen jakaminen:

Vapaa-ajan, resurssien ja varallisuuden jakaminen oman vastuualueen ulkopuolelle ilman odotusta vastapalveluksesta luo yltäkylläisyyden tunnetta itselle. Kasvatamme samalla yhteenkuuluvuuden tunnetta maahan ja paikkaan ja vahvistamme ihmisten välisiä luottamussuhteita, jotka parantavat sopeutumiskykyämme luomalla keskinäisen avunannon kulttuuria ja lahjataloutta.

Kuuntele: Permaculture Podcast – Ethan perheineen ja ystävineen kehittävät permakulttuuritilallaan omavaraisuutta ja lahjataloutta.

Onnellisuutemme taso on hyvin vähän riippuvainen materiaalisesta yltäkylläisyydestä sillä totumme asioihin nopeasti. Kesän ensimmäinen mansikka tai uudet perunat maistuvat tämän takia makeammilta kuin elokuussa syödyt. Jakamalla ylimääräistä muille saamme kokea tätä makeutta ilman, että meidän täytyy ostaa koko ajan lisää uusia mielihyvän lähteitä. Mainonnan ja kulttuurin suosimien menestysten merkkien avulla pyritään luomaan keinotekoista niukkuutta, joka ohjaa ihmiset haluamaan tavaroita joita he eivät tarvitse. Läheisempi suhde ympäristöön viljelyn avulla auttaa näkemään luonnon syklisyyden ja jatkuvan uusiutumisen, joka tarjoaa satoa kierrosta toiseen ilman niukkuutta.

Ymmärtämällä mitä tarvitsemme pääsemme eroon tästä loputtomasta tyytymättömyydestä jota meille tarjotaan. Tarpeiden tunnistaminen ja niihin tyytyminen auttaa meitä myös säilyttämään riippumattomuutemme.