Sinnikästä tuotantoa

Väikkäriä permakulttuurista, ruoantuotannosta ja energiasta


1 kommentti

Väikkärisuunnitelmaa, kumppanuuksia ja tulevaisuuksia

Tenttien, kurssien ja rahoitushakemusten lomassa on ehtinyt edistää myös väikkäriä. Otin alkuvuodesta hieman takapakkia ensimmäisen artikkelin analyysin kanssa. Muutin analyysin toteutustapaa hieman osallistavammaksi. Uskon, että saan tuloksista nyt mielenkiintoisemmat – kunhan onnistun osallistamaan tarvittavat avainhenkilöt. Tavoitteena on saada ensimmäinen artikkeli pois käsistä kevään aikana ja siirtyä uuden rahoituksen avulla työstämään seuraavia väikkärinosasia.

Teoriaopintojen vastapainoksi olen tutustunut kumppanuusmaatalousliikehdintään ja auttanut uusimaalaisen ruokaosuuskunnan kehittämisessä. Yliopiston teoriapakerrus on tärkeää yhdistää käytännön tekemiseen. Tuntuu, että opinnot limittyvät hienosti ympärillä tapahtuviin muutoksiin. Suunta on oikea vaikka päämäärä ei ole vielä ihan selvillä.

Netti on tietenkin kuhissut tuttuun tapaan permakulttuuriuutisia. Sivupalkista löytyy linkkejä nettiartikkeleihin. Vuodenvaihteessa oli erityisen mielenkiintoista seurata keskustelua, jonka permakulttuuriliikettä kohahduttanut Holmgrenin Crash on Demand-ajatuspaperia aiheutti. Radio Ecoshock kokosi keskustelua podcastiinsa.

Mainokset


Jätä kommentti

Permakulttuurin perusteet – suunnitteluperiaatteet – Mukaudu ja käytä muutosta luovasti hyväksi

Perkaan tutkimukseeni liittyen permakulttuurin perusteoksia. Keskeinen kirja, jota tutkin on David Holmgrenin Permaculture Principles & Pathways Beyond Sustainability. Ohessa neljästoista ja viimeinen osa kirjasta tekemästäni lyhennelmästä.

Systeemin sinnikkyys riippuu sen osasten mukautumiskyvystä, ja siitä kuinka hyvin se sietää ulkopuolisia häiriöitä.

Holmgren määrittelee sinnikkyyden systeemin perustoimintojen ja elementtien jatkuvuutena ympäristömuutoksista ja jopa lajirakenteen muutoksista huolimatta. Systeemi sietää ulkoisia suuria häiriöitä paremmin jos se on joustava. Tällöin sillä on mahdollisuuksia valita vaihtoehtoisia kehityssuuntia, jotka sopivat paremmin muuttuneisiin olosuhteisiin. Holmgren näkee permakulttuurin tällaisena vaihtoehtoisena kehityssuuntana, keinona uudelleenorganisoida resursseja kapitalismin romahdettua.

Mukautumiskykyä ja sinnikkyyttä kykenee kasvattamaan luovan tuhon avulla jolloin systeemin elementit kykenevät käyttämään vapautuvia resursseja (valoa, ravinteita, vettä) luodakseen oloihin paremmin sopivia suhteita. Kypsän ruokametsän laikkuhakkuut voi nähdä tällaisena sinnikkyyttä parantavana keinona, joka mahdollistaa tuottavuuden kasvun ja uuden piensysteemin kehittymisen.

mukautuva_kierto