Sinnikästä tuotantoa

Väikkäriä permakulttuurista, ruoantuotannosta ja energiasta

Permakulttuurin perusteet – suunnitteluperiaatteet – Tarkkaile ja vuorovaikuta

Jätä kommentti

Perkaan tutkimukseeni liittyen permakulttuurin perusteoksia. Keskeinen kirja, jota tutkin on David Holmgrenin Permaculture Principles & Pathways Beyond Sustainability. Ohessa kolmas osa kirjasta tekemästäni lyhennelmästä. Tekstissä on suunnitteluperiaatteita avaavia ajatuksia myös muista kirjoista.

Kokonaiskuvien ja uusien mahdollisuuksien tunnistaminen yksityiskohdista on keskeinen taito permakulttuuriperiaatteiden toteuttamiseksi. Tämä vaatii kokemusta ja olemassa olevan tiedon tuntemista, mutta lisäksi myös vuorovaikutusta suunniteltavan kohteen kanssa, sekä uskallusta muuttaa uskomuksiaan keskinäisen vuorovaikutuksen perusteella.

Vakaina aikoina systeemin jatkuvuuden kannalta on eduksi, jos se vastustaa radikaalia muutosta. Vallalla oleva systeemi muokkaa toimintaansa niin, että se vastaa hieman muuttuneita oloja ilman, että sen rakenne muuttuu. Esimerkiksi lehtipuita syntyy ja ne valtaavat tilaa metsässä ilmaston muuttuessa. Yksittäisiä puita laajempi systeemi, metsä, kuitenkin säilyy. Samoin kapitalismin voi nähdä sisäistävän vihreitä viilauksia jatkuakseen. Vanha systeemirakenne saattaa kuitenkin muuttua vakavaksi esteeksi muuttuneisiin olosuhteisiin mukautumiselle, mikäli olosuhteiden muutos on nopeaa ja voimakasta. Muuttuvissa oloissa tulisi hylätä vanhat olettamukset ja ottaa riskejä, luoda uutta systeemirakennetta. Olemassa oleva, vanha systeemi vastustaa uusia, sen valta-asemaa haastavia ratkaisuja voimakkaasti.

Kartta ei ole maasto. Permakulttuurissa on vaarana toteuttaa abstrakteja ideoita dogmaattisesti aistillisessa todellisuudessa, sekä lukkiutua vallalla oleviin oletuksiin ja oppeihin. Kirjasta luettua tekniikkaa saatetaan soveltaa ympäri maapalloa ilman pohdintaa siitä soveltuuko tekniikka juuri kyseiseen paikkaan. Tarkkaile siis rauhassa systeemiä (kuten puutarhaa) jota haluat kehittää. Selvitä mistä se koostuu, mikä toimii ja mitä voi vielä parantaa. Kun tiedät mitä haluat, voit löytää tarvittavat keinot kirjallisuudesta, kokeilla niitä ja tarkkailla auttavatko ne ratkaisemaan ongelmat. Tarvittaessa voit jälleen hienosäätää menetelmiä paremman lopputuloksen aikaansaamiseksi. Tällaista suunnittelua kutsutaan adaptive management:ksi, mukautuvaksi suunnitteluksi.

 adaptive_management

Esimerkki: Kasvimaan suunnittelu alkaa tarkkailulla ja tavoitteiden asettamisella

  • Mitä halutaan kasvattaa? Syötävää (mitä syödään, kuinka paljon?), kauneutta, kohtaamispaikka, rauhoittumispaikka?
  • Minkälainen kasvimaa on nyt? Minkälaisista osista se koostuu? Mitä yksittäiset osat tarvitsevat tai tuottavat? Kuinka ne tukevat tai haittaavat toisiaan? Aurinkoiset ja varjoisat paikat, mikroilmasto (hallaa)?
  • Kuinka lisätä osien myönteisiä vuorovaikutuksia? Tulisiko osia asetella uuteen järjestykseen paikallisesti tai ajallisesti?
  • Mitä osia kasvimaalta puuttuu? Haittaavatko jotkin osat systeemin toimintaa? Mistä ravinteita, kasteluvettä, lämpöä?
Mainokset

Kirjoittaja: Sampsa

Teen Helsingin Yliopistolla väikkäriä ruoantuotannon resilenttiydestä öljyn hinnan nousuun ja pohdin josko permakulttuuri auttaisi asiassa. Blogi toimii opintopäiväkirjana.

Kommentoi

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s