Sinnikästä tuotantoa

Väikkäriä permakulttuurista, ruoantuotannosta ja energiasta

Saksan puolustusvoimat: Öljyhuipun vaikutukset yhteiskuntaan

5 kommenttia

kauppareitit_maailmankauppa

IMF:n öljyhuippuskenaariot antoivat viitteitä siitä millaisia seurauksia öljyhuipulla saattaa olla maailman talouskasvuun,  tai paremminkin jatkuvan talouslaskun jyrkkyyteen.

Saksan armeijan alainen Bundeswehr Transformation Center julkaisi 2010 analyysin öljyhuipun vaikutuksista yhteiskuntaan. Raportti vuoti internettiin. Ohessa lyhennelmä analyysin keskeisistä johtopäätöksistä ja arvioista.

Analyysi jakaantuu kahteen skenaarioon: 1) systeemin keikahduspistettä (tipping point) ei saavuteta ja 2) keikahduspiste saavutetaan.

Monimutkaisen systeemin saavuttaessa keikahduspisteen se ei reagoi muutoksiin enää lineaarisesti vaan siirtyy kaoottiseen tilaan. Esimerkiksi ilmastonmuutos saattaa saavuttaa keikahduspisteen lämpötilan noustua tietyn asterajan yli. Keikahduspisteen jälkeen lähtee liikkeelle vaikutuskehiä joita ei kyetä ennustamaan (ikiroudan sulaminen, napajäätiköiden sulaminen, metaanipäästöt…) ja jotka johtavat ekosysteemien romahtamiseen.

Saksan armeija tunnisti varmuudella ainakin yhden öljyhuipusta johtuvan keikahduspisteen. Öljyhuipusta johtuvasta jatkuvasta talouslaskusta, eli lamasta, seuraisi ketjureaktio joka epävakauttaisi koko maailmantalouden ja jonka kaikkia seurauksia on mahdotonta arvioida. Raportti nostaakin esiin yleisellä vain joitain mahdollisia vaikutuksia.

Skenaario 1 – keikahduspistettä ei saavuteta

Öljyn hinnan noususta johtuen öljyn viejämaat kykenevät nostamaan vaikutusvaltaansa maailman politiikassa. Öljyä kyetään käyttämään enenevässä määrin painostukeinona ulkopolitiikassa. Tällaista painostusta on jo harjoitettu Venäjän, Venezuelan ja Iranin tahoilta.

Öljyn tuojavaltiot pyrkivät todennäköisesti vähentämään riippuvuuttaan yksittäisistä öljyn viejävaltioista sopimalla uusia kauppasopimuksia ja monipuolistamalla energian tuotantopalettiaan. Öljyn tuojavaltiot pyrkivät lisäksi vahvistamaan suhteitaan öljyn viejämaihin erilaisin keinoin kuten: kauppasopimuksin, investoinnein, teknologia- ja aseviennillä, lainoin, “kehitysyhteistyöllä” [lainausmerkit raportista] ja tuella kansainvälisessä politiikassa. Kiina on jo tunnettu voimakkaasta resurssien turvaamispolitiikastaan Afrikassa. Intia tulee seuraamaan perässä.

Energian saannin turvaamiseksi pragmatismi lisääntyy kansainvälisissä suhteissa. On odotettavissa, että myös länsimaat hylkäävät vaatimukset ihmisoikeuksista, hyvästä hallinnosta, demokraattisesti ja ekologisesti kestävästä kehityksessä suhteissaan öljyn viejämaiden kanssa. Vapaakauppa tulee vähenemään koska kahdenväliset öljysopimukset tulevat tarjoamaan maailmanmarkkinahintoja edullisempaa öljyä. Kahdenvälisissä kauppasopimuksissa öljyä vastaan voidaan tarjota kansainvälistä politiikkatukea, asiantuntija-apua tai vaikkapa ydinteknologiaa ja materiaalia.

kaupunki valot yö

Öljyn hinnan nousu tulee aiheuttamaan valtavia rajoitteita yksityiselle liikenteelle. Tällä on välittömiä vaikutuksia modernien teollistuneiden yhteiskuntien toimintaan. Kaikki liikenteestä riippuvaiset talouden sektorit supituisivat. Koska kansainvälinen työnjako perustuu liikenteeseen, häiriöt liikenteessä aiheuttaisivat pullonkauloja keskeisten hyödykkeiden kansainvälisessä kaupassa. Kalliin öljyn maailmassa ruokakriisit eroavat nykyisistä monella tapaa:

  • ruokakriisi koskisi kaikkea ruokaa jolla on pitkät kuljetusmatkat,
  • ruoan tuotanto on riippuvaista öljystä (koneet, lannoitteet) jonka kallistuminen vaikuttaisi satojen määrään,
  • ruoan kallistuminen olisi pitkäaikaista eikä vain yhdestä huonosta satovuodesta johtuvaa,
  • kilpailu maasta (esim bioenergia vs. ruoka) saattaa voimistaa ja kärkistää ruokakriisiä.

Öljyä tarvitaan noin 90 prosentissa teollisia tuotteita, minkä vuoksi sen hinnan nousu heijastuisi lähes kaikille talouden sektoreille. Talousjärjestelmän tulisi sopeutua uuteen kalliin öljyn maailmaan. Taloudellinen myllerrys johtaisi valtavaan työttömyyteen, josta saattaisi kehittyä merkittävä taloudellinen ongelma. Väestön tulot pienenisivät kallistuneen liikkumisen ja työttömyyden johdosta. Historiallisesti tarkasteltuna yhteiskunnat ovat säilyneet avoimina ja hyväksyvinä vain kun ihmisten elinoloissa on tapahtunut jatkuvaa kohentumista. Talouslasku saattaa johtaa nationalististen- ja muiden ääripuolueiden suosion nousuun.

Skenaario 2 – keikahduspiste saavutetaan

Nopeasti arvioiden öljyn hupeneva tuotanto johtaa hupenevaan taloudelliseen tuotantoon. Öljyhuippu johtaisi maailman talouden laskuun tietyksi ajaksi, jonka aikana on mahdollista etsiä öljyä korvaavia energian lähteitä.  Talous liikkuu kuitenkin hyvin kapealla vaihteluvälillä. Taloudelliset vaihtelut ja shokit ovat hallittavissa tällä vaihteluvälillä eli niin kauan kuin talouden perusperiaatteet toteutuvat. Siirryttäessä vaihteluvälin ulkopuolelle taloussysteemi muuttuu kaoottiseksi.

Vaihteluvälin ulkopuolle astumista voidaan kutsua keikahduspisteeksi. Saksan armeija nimesi yhden tällaisen öljyhuipusta johtuvan tilanteen: jatkuva talouslasku, eli lama.

Jatkuva lama saattaisi Saksan armeijan analyysin mukaan edetä seuraavasti (suora lainaus):

Tavanomaisen (helpon) ja epätavanomaisen (vaikean) öljyn kokonaistuotanto laskisi

  1. Öljyhuippu tapahtuisi eikä tavanomaisen öljyn tuotantoa kyettäisi korvaamaan ennustettavissa olevassa tulevaisuudessa epätavanomaisella tai muilla energian lähteillä. Markkinat menettävät luottamuksensa koska ei ole ennustettavissa, että energian tuotanto palautuisi entiselle tasolleen.

Lyhyellä aikavälillä maailmantalous reagoisi suhteessa öljyn tuotannon hupenemiseen

  1. Nousevat öljyn hinnat vähentäisivät kulutusta ja taloudellista tuotantoa. Tämä johtaisi taantumaan.
  2. Kuljetuskustannusten nousu nostaisi kaikkien tuotteiden hintoja. Kauppamäärät laskisivat. Joillekin toimijoille tämä merkitsisi tulojen pienenemistä, kun taas toisilla ei olisi enää varaa keskeisiin elintarvikkeisiin.
  3. Kansalliset budjetit olisivat äärimmäisen tiukoilla. Menot ruokaturvan saavuuttamiseksi (nousseet elintarvikehinnat) ja kasvavien sosiaalimenojen kattamiseksi (työttömyys) kilpailisivat öljyn tuonnin ja greentechin kehittämismenojen kanssa. Valtion tulot pienenisivät huomattavasti taantuman ja välttämättömien veroleikkausten vuoksi.

downfall-of-greece

Keskipitkällä aikavälillä maailmantalousjärjestelmä ja markkinataloudet romahtaisivat

  1. Taloudelliset toimivat havahtuisivat jatkuvaan taloudelliseen supistumiseen ja joutuisivat toimimaan oletuksella, että supistuminen jatkuu vielä pitkään.
  2. Keikahduspiste: Määrittämättömän kauan supistuvassa taloudessa säästöjä ei enää investoitaisi koska yrityksillä ei olisi enää odotettavissa voittoja. Yritykset eivät enää kykenisi maksamaan lainakulujaan eivätkä maksamaan sijoittajille voittoja. Pankkijärjestelmä, pörssi ja finanssimarkkinat romahtaisivat täysin.
  3. Finanssimarkkinat ovat maailmantalouden selkäranka ja modernin yhteiskunnan erottamaton osa. Talouden muut osa-alueet ovat kehittyneet käsikädessä talousjärjestelmän kanssa. Syntyisi täysin uusi systeemin tila. Havainnollistamisen vuoksi joitain teoreettisesti mahdollisia keikahduspisteen seurauksia:
  • Pankeilla ei ole taloudellista pohjaa. Pankit eivät kykenisi enää maksamaan korkoa talletuksista koska eivät löytäisi taloudellisesti luotettavia yrityksiä, intituutioita tai ihmisiä. Tämän seurauksena pankit menettäisivät toimintansa perusedellytykset.
  • Valuutat menettäisivät luottamuksen. Usko valuuttojen kykyyn säilyttää arvo häviäivi. Tämä johtaisi aluksi hyperinflaatioon ja mustaan pörssiin joita seuraisi paikallinen vaihtotalous.
  • Arvoketjujen romahdus. Työnjako ja siihen perustuvat toiminnot perustuvat välituotteilla käytävään kauppaan. Olisi äärimmäisen vaikeaa päättää hinnoista ilman rataloutta.
  • Kelluvien valuuttojen romahdus. Mikäli valuutta menettää arvonsa kotimaassaan, sitä ei voi enää vaihtaa toiseen valuuttaan. Kansainväliset lisäarvoketjut katkeaisivat.
  • Massatyöttömyys. Modernit yhteiskunnat perustuvat työnjakoon joka on kehittynyt historian aikana yhä erikoistuneempiin suuntiin. Monet ammattikunnat ovat erikoistuneet vain systeemin kasvavan monimutkaisuuden hallinnointiin ilman, että ne tuottavat mitään kulutustuotteita. Systeemin monimutkaisuuden romahtaminen johtaisi dramaattiseen massatyöttömyyteen kaikissa moderneissa yhteiskunnissa.
  • Kansalliset konkurssit. Tällaisessa tilanteessa valtioiden tulot haihtuisivat. (Uudet) velkamahdollisuudet olisivat äärimmäisen rajoitettuja ja ainoaksi vaihtoehdoiksi jäisivät kansalliset konkurssit.
  • Kriittisen infrastruktuurin romahtaminen. Materiaaliset tai taloudelliset resurssit eivät riittäisi ylläpitämään infrastruktuuria. Infrastruktuurin sisäiset riippuvuussuhteet eri alasysteemien välillä vaikeuttaisivat tilannetta.
  • Nälänhädät. Lopulta haasteeksi muodostuisivat riittävä ruoantuotanto ja jakelu.

Saksan armeija korostaa, että ylläkuvatun kehityskaaren vuoksi on välttämätöntä taata riittävä energiansaanti talouskasvun jatkumiseksi. Jatkuva talouslasku johtaisi koko maailmantalouden romahtamiseen. Yksittäiset maat saattavat ehtiä muuttamaan talouttaan öljyhuippua paremmin sietäväksi mutta suuri joukko valtioita ei tähän annetussa ajassa kykene. Mitä riippuvaisempi valtio on kansainvälisestä kaupasta, sitä suuremman systeemisen riskin öljyhuippu sille aiheuttaa. Analyysin mukaan kaikilla teollisuusmailla on korkea systeeminen riski suhteessa öljyhuippuun oli niiden kansallinen energiapolitiikka minkälainen tahansa.

Öljyhuipun riskien minimoimiseksi suositellaan ihmisten itseorganisoitumisen tukemista paikallisella tasolla ja tuotannon paikallista hajauttamista.

öljyhuippu ekotopia tulevaisuus

Mainokset

Kirjoittaja: Sampsa

Teen Helsingin Yliopistolla väikkäriä ruoantuotannon resilenttiydestä öljyn hinnan nousuun ja pohdin josko permakulttuuri auttaisi asiassa. Blogi toimii opintopäiväkirjana.

5 thoughts on “Saksan puolustusvoimat: Öljyhuipun vaikutukset yhteiskuntaan

  1. Moi,

    kiitos tästä postauksesta. On ollut tarkoitus tutustua tohon Saksan armeija raporttiin jo muutaman viikon ajan, mut muissa kiireissä oon vaan välistä pohdiskellut löytyykö sitä englanniksi. Tässähän oli sen lisäksi muutama muu kiinnostava linkki. Kiitos!

  2. Päivitysilmoitus: Öljyhuipun vaikutuksista « Ajatuksia ensimmäisestä maailmasta

  3. Reblogged this on Nallekarhun blog and commented:
    Ne meistä jotka eivät vielä näe syytä muuttaa elintapojaan omavaiseen suuntaan, suosittelen tämän artikkelin tarkempaa analysointia.

  4. Päivitysilmoitus: Kumoa päästöjen tarve – kumoa ilmastonmuutos « Ajatuksia ensimmäisestä maailmasta

Vastaa käyttäjälle nallekarhu Peruuta vastaus

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s